perjantai 25. syyskuuta 2009

Päivä 6: Kohti vehreää

Ongii Khiid - Orkhon Khurkhree

Edellisen yöpaikan omistajapariskunta viihdytti meitä aamulla valokuvin ja vanha mies kertoili juttuja ja nauroi paljon. Harmi ettemme ymmärtäneet. Aamulla meille tarjottiin paikallista maitoteetä, kuten aikaisemmissakin paikoissa. Maito keitetään, sekaan heitetään teelehtiä ja sokeria, keitetään lisää ja siivilöidään teelehdet pois. Maistuu hyvältä eikä aiheuta mahavaivoja Riitallekaan.

Maisemat olivat aluksi yksitoikkoiset, mutta myöhemmin muuttuivat vehreämmiksi. Matka tuntui ikuisuudelta ja ajamiseen alkoi todella kyllästyä. Kuuden tunnin matkaamisen jälkeen saavuimme vesiputoukselle. Paljon odotettu hevosratsastus osoittautui tylsäksi kehäraakilla köpöttelyksi. Maisemat olivat kuitenkin jylhät ja kauniit, vaikkakaan putous ei ollut kovin suuri. Ero erämaahan oli kuitenkin valtava ja tervetullut. Yö oli taas kylmä vaikka jurtassa oli kamina.

RUOKA: Lounaaksi nuudelilihakeitto jurtassa 6000T. Illalla sieniperunakeitto.
YOPYMINEN ratsastuksineen: 25000T
AJETUT KILOMETRIT: 270 km
SUIHKU: Ei.

2 kommenttia:

  1. Pitkiä ajoreissuja teillä on. Onneksi autolla, ettei hevosella, kuten aikanaan Mannerheim.
    Metsää sentään jo ja kaunis putous ja vesi varmaan puhdasta.

    VastaaPoista
  2. Tarja: Matkat ei niinkaan pitkia, mutta huonojen teiden johdosta lyhytkin matka venyy ajalliseti pitkaksi. Valilla olisi toivonut hevosta, ainakin olis ollu tasasempaa kyytia.

    VastaaPoista