Lähdimme normaaliin tapaan yhdeksältä aamulla. Pitkä ajomatka, jonka jälkeen pysähdyimme Karakorumissa, muinaisessa Mongolian pääkaupungissa. Temppelialuetta lukuunottamatta legendaarinen kaupunki jäi mielikuvitukseksi. Onneksi olimme nähneet pienoismallin muinaisesta kaupungista Mongolian kansallismuseossa Ulan Batorissa, jotta pystyimme kuvittelemaan sen suuruuden.
Matkalla yöpaikkaan Roope viittoili kuskille, että haluaisimme ratsastaa vielä tänäänkin mikäli se olisi mahdollista. Beijing nyökkäili ja viittoi eteenpäin, suunnitelmat menivät uusiksi ja jatkoimme pidemmälle kuin oli tarkoitus.Saavuimme kolmen jurtan muodostamaan pihaan, jossa asui kaksi perhettä. Pääsimme mukaan perheiden arkeen auttamalla hevosten lypsämisessä ja Roope oli mukana karjanajossa moottoripyörän selässä. Ilta kului vodkaa ja airagia (hevosenmaidosta käytetty 3 promillista juomaa) juoden, toisiimme tutustuen ja pelejä pelaten vaikkei yhteistä kieltä ollutkaan.
RUOKA: Lounaaksi nuudeleita autossa. Illalla riisiä ja lihaa.
YOPYMINEN ratsastuksineen: 20000T
AJETUT KILOMETRIT: 321 km
SUIHKU: Ei.
Oliko pää kipeä aamulla? Sosiaaliset taidot arvossaan, kun ei yhteistä kieltä. Kiehtovaa!
VastaaPoistaEi ollu paa kipea. Riittakin intoutui ja pysyi hyvin meidan miesten tahdissa.
VastaaPoista